keskiviikko 5. joulukuuta 2012

What a girl wants, what a girl needs...?

Puolen vuoden intensiivijaksoni päättyi 26.11. Sen jälkeen päätin "pitää lomaa". Tämä tuntuu nyt tarkoittavan totaaliperseilyä kaksi viikkoa. Ilmeisesti mun pääni tuntee kaksi vipua, joko ON tai OFF. Viime viikon söin tarkoituksella ihan miten sattui, ja siinä mielessä fiilis on hyvä, että en ole tuntenut morkkista asiasta. Jotain olen siis oppinut! Tämä viikko oli tarkoitus syödä vapaasti, mutta järkevästi. Ihan ei nyt oo menny niin ku Strömsössä. Noh, sunnuntaina ei enää tapahdu mitään ihmeellistä, joten silloin otan uuden ruokavalion käyttöön. Ihanaa! Kyllä on niin turvonnut ja ähky olo koko ajan, mutta pää vaan ei osaa lopettaa! Ja siinäpä onkin aasin silta otsikkoon; miten tulkita kehoa ja päätä? Mitä todella tarvitsen, mitä vain haluan? Ja nyt puhun siis ruoasta.

Osa tietää, että olen ollut kasvissyöjä 15 vuotta. Syön kalaa, kanamunaa ja maitotuotteita, mutta en esim. kanaa tai punaista lihaa. Pääasiassa syynä on nirsous, en pidä lihasta ja koen voivani paremmin kun en syö raskaita liharuokia. Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin mieleni tehnyt usein kanaa. Ja se puolestaan on ainoa, jossa tulee eettiset syyt vastaan. Muutama vuosi sitten nähty dokumentti teurasbroilereiden kohtelusta teki tehtävänsä. Päätin, että jos löydän kohtuuhintaista kanaa tai broileria luomuna, voin sitä maistaa. Näin kävi ja joku aika sitten ensimmäistä kertaa 15 vuoteen todellakin söin kanaa. Mietin asiaa pitkään, mutta koska minun oli sitä niin monesti tehnyt mieli ja todellakin jo pitkään, päätin kuunnella kehoani ja uskoa sen viestiä, että ehkä kovatehoisemmat treenit ja lihasten kasvatus vaatii muutakin proteiinia, kuin kalan, rahkan etc. Ongelma usein tuleekin vastaan siinä, että kun "kehoni" kertoo minulle suunnattomasta makean (=suklaan) "tarpeesta", tulkitsen sen viestit nopeasti juurikin tarpeeksi, en haluksi, jonka pääni saa aikaan.

Uskon, että en ole ainoa, jolle sama ilmiö tapahtuu. Miten erottaa kehon lähettämät todelliset viestit siitä, mitä se tarvitsee niistä viesteistä, joita mielemme lähettää vain hetkellisen hyvän olon tunteen saadakseen?

Viimeisen vuoden aikana olen oppinut tunnistamaan janon. Tiedän, että kuulostaa hullulta. Olen kuitenkin oppinut, että useasti, kun kuvittelen minulla olevan nälkä, onkin minulla oikeasti jano. Jano ei aina tunnu "perinteisellä" tavalla. Itselläni on usein tunne, että "suuni tarvitsee jotain". Siinä tilanteessa on aikaisemmin helposti sortunut naposteluun, joka todellisuudessa vain lisää janon tunnetta. Nyt, kun lupaa naposteluihin ei ole ollut, on tätä tunnetta taltuttanut juomalla ja kas kummaa, on se hävinnyt. Minulla on siis ollut jano. Nykyään, kun juon 3-4 litraa vettä päivässä, jaettuna tasaisesti pitkin päivää, ei tätä tunnetta enää juurikaan tule. Suosittelen kokeilemaan!

Kiloja olen tiputellut nyt monta kymmentä, vielä haluaisin tikistellä 30kg pois. Tällä hetkellä on kuitenkin rauhoittelun paikka. Nyt on aika pitää painoa samassa ja seurata mittanauhaa. Saisi tuo ulkona riehuva pakkanen tiivistää vähän muakin!!! :D Itse olen opetellut oikeaa tapaa syödä ja juoda Fitfarmin avulla.Tammikuussa alkaa taas monta eri valmennusmuotoa, kuten Lite ja Superdieetti sekä eri muotoisia PT-paketteja, uutena mm. 3kk valmennuspaketti.

 

Superdieettiin on muuten tällä hetkellä joululahjatarjous: 6 vkoa normaalisti 49€, nyt 45€. Tarjous on voimassa 24.12. asti.
 







1 kommentti:

  1. Hip hei. Fanitan sun blogia, sua ja sun tuloksia :)Pakko kommentoida tähän yks juttu. Mä oon miettiny että mikä mua vaivaa kun mun ei tee enää oikeestaan koskaan mieli mitään herkkuja. Voin kertoa että se on oikeestaan jopa vähän tylsää :) Olen tullut siihen tulokseen että koska olen korjannut radikaalisti unen määrää ja ennenkaikkea turvannut magnesiumin ja muiden vitamiinien ja hivenaineiden saannin sekä riittävän määrän hyvänlaatuisia rasvahappoja (mm. rahkan seassa, on se vaikuttanut makeanhimoon. Toiseksi varmaankin myös se että syön tarpeeksi jotta kone pysyy käynnissä, ei mieleiteoille enää jää yksinkertaisesti tilaa. Kerran kuussa saattaa tehdä mieli suklaata ja silloin teen raakasuklaata, ja sehän vaan buustaa mun aineenvaihduntaa :D Että tämmönen valaistuminen ja "uskoontulo" piti saada jakaa.

    VastaaPoista